19.05.2026: Väisänen IP Oy: Hyödyllisyysmallilain kaavailtu uudistus heikentäisi oikeussuojaa – esitimme toimivamman ratkaisun
Väisänen IP Oy antoi lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valmistelee muutoksia, koska generatiivinen tekoäly voi alentaa hakemusten laatimiskustannuksia, ja viranomaisissa tunnistetaan riski hyödyllisyysmallien massarekisteröinneistä ja strategisesta väärinkäytöstä.
Väisänen IP Oy on paitsi edelläkävijä tekoälyn hyödyntämisessä teollisoikeuksissa, myös kokenut toimija sekä rekisteröintien että tuomioistuinprosessien hoitamisessa. Tämä kaksoisosaaminen antaa meille poikkeuksellisen käytännönläheisen näkökulman lakimuutosten todellisiin vaikutuksiin.
Kritiikki: vientivalmistuspoikkeus on ongelmallinen
Lausunnossamme kannatamme hyödyllisyysmallin keksinnöllisyysvaatimuksen selkeyttämistä ja sen lähentämistä patenttioikeudelliseen arviointiin.
Vastustamme kuitenkin ehdotettua vientivalmistuspoikkeusta, jonka mukaan hyödyllisyysmallin yksinoikeus ei enää kattaisi Suomessa tapahtuvaa ammattimaista valmistamista, jos tuote saatetaan vaihdantaan vain Suomen ulkopuolisilla markkinoilla.
Miksi? Koska poikkeus muuttaisi loukkausarvioinnin teknisestä suojapiirivertailusta kaupallisen toimitusketjun ja markkinakohdistuksen arvioinniksi. Valmistaminen on fyysinen teko, mutta sen sallittavuus riippuisi myöhemmästä markkinakohdistuksesta. Tämä synnyttäisi käytännössä vaikeita ja osin ratkaisemattomia ongelmia:
- Miten kieltotuomio muotoillaan?
- Miten se pannaan täytäntöön?
- Miten vientitarkoitus näytetään ja kenen vastuulla näyttö on?
Kiinnitimme erityistä huomiota siihen, että väliaikaisen oikeussuojan tehokkuus heikkenisi ja täytäntöönpanosta tulisi epäselvää. Ulosottoviranomainen ei voi tuotteen tai valmistusprosessin ulkoisten piirteiden perusteella arvioida, onko kyseessä kotimarkkinoille vai vientiin tarkoitettu erä.
Vaihtoehto: kustannuspaine ja kiireellisyys
Emme kuitenkaan jääneet pelkkään kritiikkiin. Esitimme konkreettisen vaihtoehtoisen sääntelymallin, jossa väärinkäyttöriskiin vastataan menettelyllisillä keinoilla:
- Korotettu tai porrastettu käsittelymaksu
- Rajoitettu häviäjän kuluvastuu
- Laajennettu kuluvastuu ilmeisen perusteettomissa tai väärinkäyttötilanteissa
- Kiireellinen mitätöintimenettely (tavoiteaika 6–12 kk)
Lausunnossamme esitimme myös konkreettiset pykäläluonnokset (18 a–d §) hyödyllisyysmallilakiin. Tavoitteenamme on säilyttää hyödyllisyysmallin aineellinen suoja ennakoitavana ja täytäntöönpanokelpoisena, mutta samalla tehdä tutkimattomien oikeuksien strategisesta väärinkäytöstä taloudellisesti vähemmän houkuttelevaa.
Lausuntokierroksella tunnistettiin myös käytännön ongelmia – Väisänen IP Oy esitti yksityiskohtaisen vaihtoehtomallin
Lausuntokierroksella myös muut tahot kiinnittivät huomiota vientivalmistuspoikkeuksen käytännön ongelmiin. Esimerkiksi PRH totesi, että ehdotus jättää avoimeksi useita tulkintakysymyksiä mahdollisen loukkauksen osalta. Suomen Asianajajat puolestaan nosti esiin näyttöongelmat sen suhteen, milloin tuotteen voidaan katsoa olevan tarkoitettu yksinomaan Suomen ulkopuolelle saatettavaksi vaihdantaan.
Väisänen IP Oy:n lausunto meni kuitenkin pidemmälle esittämällä yksityiskohtaisen vaihtoehtoisen sääntelymallin ja konkreettiset pykäläluonnokset. Ehdotuksemme tavoitteena on ratkaista hyödyllisyysmallijärjestelmän väärinkäyttöriski täsmällisemmin: nopeuttamalla mitätöintimenettelyä, lisäämällä väärinkäyttöön kohdistuvaa kustannusvastuuta ja säilyttämällä hyödyllisyysmallin aineellinen suoja ennakoitavana ja täytäntöönpanokelpoisena.
Lue koko lausunto tästä: